lauantai 12. huhtikuuta 2008

Vaari 80 vuotta!


Pasi: Tänään 12.4. isäni Yrjö täyttää kotonaan Lohjalla komeat 80 vuotta!
Lämpimät onnittelut vaarille merkkipäivän johdosta meiltä kaikilta.
Juodaan ne juhlakahvit sitten vaikka juhannuksena samalla kun juhlitaan muitakin,
paljon vaatimattomampia merkkipäiviä.

Olemme taas palailleet arkeen palattuamme Bangkokista Santun saattoreissulta. Kelit ovat koko ajan paranemaan/pahenemaan päin. Pitkä kylmä talvi on takana ja lämpötilat kasvavat ja Bangkokissa ei jääty kuin niukasti alle 40 lämpöasteen. Täällä Hua H:ssakin on juuri nyt polttavan kuumaa. Käräytin klyyvarini vaikka olin laittanut siihen suojakerrointa 50.

Emma on lopultakin uskaltautunut uimaan altaan syvässä päässä. Olemme toki tienneet että se onnistuu mutta uskallusta on puuttunut, kun siellä ei ole mitään mistä ottaa kiinni. Mutta nyt se sujuu ja vauhdilla sujuukin.

Arjesta huolimatta ilmassa on kuitenkin jonkinlaisen urheilujuhlan tuntua. Viikon päästä tulevat suomesta ensimmäiset ystävät joiden kanssa vietämme viikon Koh Samuilla ja viikko sen jälkeen saapuu toinen perhe tänne Hua Hiniin. Ennen näitä vieraita tulee kuitenkin sota.
Nimittäin vesisota.
Songkran, Thaimaalaisten uusivuosi eli yhdistetty vappu-juhannus ja kaikkien vesisotien äiti. Muinoin tämä juhla käsitti veden pirskottelua vanhempien käsille tai jotain vastaavaa vanhempien kunnioittamisjuttuja, mutta nykyään homma on lähtenyt pahasti lapasesta ja kyseessä on helvetillinen fiesta. (Laita Googleen hakusanaksi esim. ”songkran water festival” tai pelkkä songkran ja tee kuvahaku, niin näet mistä on kysymys.)
Viralliset juhlapäivät ovat 13.-15.4. mutta paikoin, varsinkin pohjoisessa, tämä puuterivesi-fiesta kestää jopa viikon. Täällä eläkeläisten ja perhelomailijoiden Hua Hinissä kesto jää muutamaan päivään mutta keskustassa on kyllä kuulemma kova meno päällä viikonloppuna. Olemme varautuneet eristäytymiseen täyttämällä pakastinta ja jääkaappia. Aikomus on kuitenkin sunnuntaina mennä katsomaan mitä siellä tapahtuu.
Aseistin koko perheen sotaa varten jo alkuviikosta. Olemme järjestäneet ylimääräiset kertausharjoitukset ja hyvin menneen taisteluharjoituksen jälkeen uskon että pystymme puolustamaan itseämme.

Sisälle lukkiutuminen saattaa kuulostaa naurettavalta mutta kun on tiedossa, että näiden muutaman päivän aikana kuolee tieliikenteessä useita satoja ihmisiä ja loukkaantuu tuhansia, uskon että on syytä vältellä liikkumista ainakin jossain määrin. ( 2007: 361 kuollutta ja 4805 loukkaantunutta) Uhrit syntyvät humalassa ajelusta ja yleisin onnettomuus on yllättäen moottoripyöräkolari. Silläkin on varmaan vaikutuksensa että sitä vettä tulee Pick-Upien lavoilta ja katujen varsilta skootterikuskin silmille jopa ämpäreillä heitettynä, joten siinä voi vähän tasapainon kanssa olla ongelmia. Uutisissa pyörii ns. ”Death Toll” eli laskuri joka kertoo aina senhetkisen uhrien määrän. Tämähän on meille villeille pohjolan kasvateille ihan tuttua, sillä näinhän meilläkin lasketaan juhannuksena hukkuneita ja liikenteessä menehtyneitä.
Paula kun aina kuuluttaa että ”maassa maan tavalla” niin ehdotin eiköhän mekin vietetä Songkrania kuten täkäläisetkin, että nuttu vaan himmeäksi. Eli perskännit. Ehdotukseni äänestettiin nurin äänin 3-0 sillä en uskaltanut äänestää vastoin emäntien tahtoa.

Paikallisuutisia:

-Kotikylämme huonokuntoiset tiet ovat olleet alusta asti haittana ja nyt, lopultakin joku on jossain osoittanut resursseja teiden kunnossapidolle. Ja olikin aika lähellä etteivät olisi vieläpä onnistuneet jotain korjaamaankin. Mutta ei, ei vielä tällä kertaa. Nämä asfaltit ja työvoima käytettiin nimittäin erittäin tarpeellisten hidastustöyssyjen rakentamiseen. Nämä hidasteet siis tehtiin niiden tiellä olevien helvetinmoisien reikien väliin, joten niiden hyödyllisyys on vähän niin ja näin. Olisihan se tietysti ollut tyhmää käyttää se asfaltti niiden reikien paikkaamiseenkin, sillä siinä tapauksessa täällä ajettaisiin liian kovaa, kun ei olisi enää niitä reikiä eikä hidasteita.
Jep, tee työtä jolla on rahoitus, .. eiku tarkoitus.

- Se betoninen kaivonkansi, joka aina välillä varastetaan, on nyt sitten hajoitettu. On vain ajan kysymys koska sen jäänteetkin pöllitään, sillä siitä on jäljellä vain betoniraudoitus, joka lienee kauppatavaraa sekin.

- Market Villagen pysäköintityttö on nyt istunut joutilaana jo kuukauden siellä kopissaan. Jos se on siellä vielä toukokuun puolivälissäkin, kun me näillä näkymin jatkamme matkaamme jonnekin vielä tuntemattomaan paikkaan, käyn viemässä sille vaikka kukkia palkinnoksi sitkeydestä.

-Jätehuollosta: Saapuessamme tänne tammikuussa kysyin kiinteistöyhtiön edustajalta että kuinka hoidamme jätteet. Ja että lajitellaanko niitä, sillä olenhan ympäristötietoinen nuori. Muistissa on vielä euroopan kiertueeltamme kolmen vuoden takaa saksalainen majatalon emäntä, joka piti meille puolen tunnin luennon käytössä olevasta lajittelujärjestelmästä. Siinä olikin oma paikkansa jokaisella pullonkorkilla ja muovilla jne. Pelonsekaisin tuntein veimme roskia niihin astioihin hänen pistävän katseensa saattelemana.
Täällä sain ohjeet sulloa kaiken mahdollisen muovipusseihin ja dumpata ne portin lähistöllä sijaitseviin roskiksiin. Kaikki vaan sekaisin, pullot mukaan lukien.
Tässä matkan varrella olemme havainneet että siivooja sitten purkaa kaikki ne muovikassit ja lajittelee ainakin osan roskista. Joten olemme jo pitkään toimittaneet mm. pullot ja tölkit eri kasseissa helpottaaksemme tätä puuhaa.
Suurempi jätemysteeri onkin ”Hua Hinin kierrättäjä”.
Olen muutaman kerran nähnyt tämän henkilön kierrättämässä. Kyseessä on jopa paikallisten standardien mukaan lyhyehkö keski-ikäinen tai vanhempi mieshenkilö (Paula väittää että kyseessä on naishenkilö), joka työntää liikenteen seassa suuria roskakärryjä varsin tuskainen ilme kasvoillaan. Nämä kaksipyöräiset kärryt ovat kukkuroillaan roskia. Aamulla hän työntää niitä pohjoiseen kohti kaupunkia. Ja illalla takaisin ulos kaupungista. Samaa roskakuormaa.
Siinä on todellinen kierrättäjä, kun malttaa kuskata samaa kuormaa aamusta iltaan ympäri kaupunkia. Yritän saada kuvan tästä kaverista, sillä noin ahkera kierrätys on todellinen ilmastoteko.

- Indonesiasta on löytynyt uusi eläinlaji, keuhkoton sammakko. Tupakoitsijat ovat varmasti onnesta sykkyrällä tästä uutisesta, sillä jos sen kloonaaminen onnistuu voidaan olettaa että risteyttämällä se ihmiseen päästään eroon tupakoinnin terveyshaitoista. Ja eihän sitä tiedä vaikka tällaisesta risteytetystä kessuttelijasta poksahtaisi esiin lumottu prinssi.
Sinänsä minua ei yllätä että aasiasta löytyy jokin keuhkoton lajike. Onhan täällä kymmeniä miljoonia aivottomia autoilijoitakin.

- Kotimaasta (siis Suomesta): HS 11.4. ”Uudellamaalla harjoitellaan vedenpaisumuksen varalta.” Olisikohan niin että tämän uutisotsikon taakse kätkeytyy jotain suurempaa. Joku suunnittelee varmaankin Songkranin ujuttamista suomalaiseksi juhlapyhäksi. Nyt pitäisi varmistaa että harjoitusta kutsuttaisiin seuraamaan sekä Thaimaan ex-pääministeri Thaksin Sinawatra että Noa, se arkkikaveri. Molemmilla kun olisi kokemusta näistä vesijutuista ennestäänkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.