SPLIT

Upean torstaipäivän jälkeen hemmetinmoinen ukkonen perjantaita vasten yöllä ja sadepäivä luvassa joten pakkauduttiin heti aamusta Mazdaan ja lähdettiin kohti Splitin kaupunkia. Siellä oli tarkoitus käydä mm. Dioclectianuksen palatsilla vanhassa kapupungissa. Matkaa ei Splitiin Makarskasta ole kuin vajaat 100 kilometriä. Otettiin maisemareitti eli ajeltiin rannikkoa pitkin. Näkymät ovat paikoittain uskomattoman hienoja. Jylhä vuoristo reunustaa kaunista rannikkoa.  Viimeiset parikymmentä kilometriä kuitenkin jurruteltiin lähes kävelyvauhtia kauheassa ruuhkassa. Joka saattoi johtua mistä tahansa mutta koko matkan aina Makarskasta lähtien liikennevalot vilkkuivat keltaisilla, ja sillä oli varmasti vaikutusta tähän mateluun. Koko matka sinne Splitin keskustan reunamille kesti yli puolitoista tuntia ja siinä vaiheessa se ruuhka sitten vasta alkoikin. Pyrkimys oli pistää auto parkkiin Splitin vanhan kaupungin liepeillä ja kävellen käydä siellä sitten katselemassa paikkoja. 

Sehän olikin sitten paljon helpompi suunnitella kuin toteuttaa. Emme saaneet autolle parkkipaikkaa kirveelläkään. Ajoin muutaman kunniakierroksen siellä keskustaa ympäri lähes raivostuttavan hitaasti ja sitten meni hermot ja suuntasimme suoraan pois keskustasta. Erään kollegan sanoin: näkeehän sen palatsin netistäkin. Kohteeksi vaihtui iso ostoskeskus, Mall of Split. Sinne mentiin yllättäen kokolailla suoraan ja auto parkkihalliin ja shoppailemaan.

Kävimme siellä sitten syömässä ns. ostoskeskuslounaan, josta ei yleensä juuri ruokakuvia oteta. Yritin sieltä  kaupoista löytää sellaista USB naaras-naaras sukupuolenvaihtajaa että saisin videokamerasta tavarat ulos, mutta sellaista ei ilmeisesti täällä tarvita mihinkään. Itseltä kun se jäi tietenkin kotiin.  Tähän astiset kokemukset kroatialaisten englannin kielen taidosta ovat olleet yltiöpositiivisia, mutta tuolla ostarilla yllättäen törmäsin sitten aivan kielitaidottomiinkin myyjiin. Kuinka muuten itse kuvailisit tuollaisen USB-sukupuolenvaihtajan ihan vaan elekielellä? Suosittelen kokeilemaan. Ihan en joutunut pidätetyksi epäsiveellisestä käytöksestä mutta on siellä nyt ainakin yksi myymälä johon en koskaan enää kehtaa kävellä sisään. 

Takaisin ”kotiin” tulimme sitten sisämaan puolella vuorten takana moottoritietä pitkin todella nopeasti. Tietullit menivät näppärästi vaikka niistä käytännöistä ei meillä ollutkaan mitään tietoa. Juuri ennen Makarskaa palasimme sinne rannikolle suoraan vuoren läpi tunnelista jonka pituus oli jonkin verran yli neljä kilometriä. Siellä oli sisällä siellä tunnelissa säännöllisin välein liikennevalo joka paloi vihreänä. Mietin siinä ajellessani että mitähän pitäisi tehdä jos se palaisikin yllättäen punaisena?  Ja vaikka kohdalla josta on n. 2 kilometriä kumpaankin päähän tunnelia? Tulee mieleen että se on yhtä hyödyllinen liikennevalo kuin se suosikki-inhokki-iikennemerkkini. Se on se jossa varoitetaan putoavista kivistä. Miten niitä sitten oikein varotaan? Eikä sitä sadetta ei sitten tullutkaan, päinvastoin kuumin päivä tähän asti.

Moottoritie E65

    Tunel Sveti Ilija, vuoren läpi 4,2 km

Tämä vuori jonka rinteessä vuokrahuvilamme Veliko Brdo:n kylällä sijaitsee on nimeltään Sveti Jure ja sen huippu on 1762 metriä korkea. Sinne se katse ihan väkisin hakeutuu koko ajan. On se melkoisen jykevä näky. Alla kuva jonka otin nerokkaasti uima-altaasta käsin.