Monaco

Keskiviikko 31.5.

Vaikka eilisen Cannesin reissun jäljiltä olimmekin kaikki valmiit vuodelepoon päätimme kuitenkin lähteä heti aamusta kohti Monacoa. Sinne mentäisiikin sitten bussila pitkin rannikkoa. Bussi nro 100 lähtee Nizzan satamasta jonne piti ensin järjestää itsensä mutta sekin onnistui aikaisemmin jo mainostetun puhelinsovelluksen avulla.

Bussimatka Moncoon kesti alle tunnin ja näkymät olivat upeat. Ja kuten kaikki bussimatkat täällä Rivieralla hinta oli 1,50€/henkilö. Siis täällä on kaikki niin kallista..
Vahinko vain että istuimme väärällä puolen bussia ja aika likaiset olivat lasitkin joten valokuvaaminen ei olisi kuitenkaan onnistunut. Se ei kuitenkaan vähennä bussimatkan tenhoa, sillä maisemat olivat todella hienot.

Aivan ensimmäiseksi menimme Monacon ruhtinaan palatsikukkulan vieressä sijaitsevaan ostoskeskukseen mutta emme shoppailemaan vaan tutustumaan ruhtinaan yksityiseen autokokoeelmaan. Paikka ei siis ole varsinaisesti museo vaan yksityiskokoelma, jonka perusti aikaisempi ruhtinas Rainier ja sittemmin poikansa eli nykyinen ruhtinas Albert on sitä muokkaillut.
Ja minkälainen kokoelma onkaan kyseessä! Useita kymmeniä toistaan upeampia vanhoja arvoautoja. Siellä on sulassa sovussa vanhaa RollsRoycea ja Kimi Räikkösen McLarenia. Suosittelen ehdottomasti käyntiä jos satutte oleilemaan näillä nurkilla. Sisäänpääsymaksu 6,50€ ja on joka sentin arvoinen.

Monacon satama-alue oli vielä täysin sunnuntain F1-kisan jäljiltä sekaisin. Katsomorakenteita ei oltu vielä edes aloitettu purkamaan ja liikkuminen koko alueella oli vaikeaa. Niinpä sitten eksyimme oikein kunnolla ja matkastamme Monte Carlon Casinolle keskustellaan vielä perhepiirissä pitkään.

F1 katsomo Monacon satamassa.

Pysähdyimme virvokkeille Monaco Yacht Clubin terassille. Nyt sai Helsinki-Vantaa kovan haastajan kalleimpana paikkana jossa olen oluen ostanut ja piikkipaikan ottikin siis tämä Monacon ruhtinaan perustama paikka joka laskutti oluesta 9€, mutta se oli pieni pullo se oli joten kalliimpaa kuin Helsingissä.

Arvokas olut. 9€ 0,33cl

Jatkoimme raahautumista hirveässä helteessä ja lopulta löysimme Monte Carlon Casinon sieltä ylhäältä vuoren päältä. Siinä vaiheessa ei enää huvittanut mikään joten laskeuduimme alas vievää tietä pitkin takaisin keskustaan ja suoraan syömään jotain. Voin tunnustaa että vaikka joskus näillä reissuilla joutuu vähän fysiikkakin koetukselle niin tänään oltiin aika äärirajoilla. Kuumuus ja Monacon korkeuserot meinasivat lopettaa meidät sinne Casinon puutarhaan.

Söimme rauhallisen palauttavan lounaan italialaisessa ravintolassa aivan satama-altaan läheisyydessä ja sehän vähän näkyi hinnoissakin. Tarkoitus oli vielä jollain keinolla hoitaa itsemme ylös vuorelle tutustumaan Monacon ruhtinaan palatsiin mutta neljän tunnin hellemaratonin jälkeen ei meistä ollut enää sinne lähtijöiksi. Päätimme suunnistaa rautatieasemalle ja päivän tunnelmaan sopien sinnekin oli pirun hankala löytää. Itse asemahan sijaitsee siellä vuoren uumenissa jonka rinteeseen on rakennettu itse Monaco. Paikkahan ei ole kovin iso mutta korkeuserot tekevät siellä liikkumisen raskaaksi.

Monacon suuriruhtinaskunta on kyllä kaunis katsella mutta ehkä vähän turhan kalliin oloinen meikäläisen makuun. Näkymät ovat komeat mutta liikkuminen kävellen aika hankalaa kun ei tunne paikkoja ja oikoteitä.

Monacon satama.

Monaco