Viimeinen työpäivä

Pasi: Tänään oli sitten minullakin viimeinen työpäivä. Aika epätodellinen olotila.
Pistin systeemit kiinni ja oven lukkoon ja lähdin joulupuuron jälkeen kotiin. Ja toivottelin ihmisille hyvää kesälomaa. Tämän(kin) virnuilun kyllä vielä edestäni löydän, luulen.

Matkavalmistelut ovat edenneet suurin piirtein suunnitelmien mukaan ja vain muutamia
pakollisia juttuja jää tammikuulle hoidettavaksi. Niin kuin esim. meikäläisen B-hepatiitti-rokotus, johon kyllä muistilistan mukaan hommasin reseptin hyvissä ajoin mutta unohdin hakea itse rokotteen apteekista. Nyt tulee sitten piikkiä kuin varusmiehenä, 3 piikkiä kolmessa viikossa tämän ”nopeutetun” ohjelman mukaan, ja vielä jää yksi n. vuoden päähän odottamaan. Voitte olla ihan varmoja että se nyt ainakin unohtuu.

Joulu tulee silmille vaikka alustavasti sovittiinkin perheen kesken ettei tänä vuonna keskitytä joulun viettoon ihan raskaamman päälle. Ja että kaikki joululahjat, vaikka niitä ei ostetakkaan, ovat sitten käytännöllisiä ja sellaisia jotka voi ottaa mukaan reissuun. Hyvätkin suunnitelmat romuttuvat ja tähän riitti syyksi Paulan etupainotteinen vapaalle jääminen. Talo on putsattu komeroita ja laatikoita myöten ja siinä ohessa on hän valmistellut ihan perinteisen hössötys-joulun. Ja voihan noita kirjoja nyt ainakin ottaa mukaan. Edes muutaman..

Lähdön tunnelmaa ja Luolamies-logiikkaa

Paula: Torstai-perjantain välinen yö oli meillä aikamoista hulabaloota. Olin jo kolmen aikaan aamuyöllä nukkunut ihan tarpeeksi ja niin pirteä että olisin voinut lähteä vaikka lenkille. Pasikin heräsi siihen mun pyörimiseen. Juteltiin ja välillä yritettiin nukkua. Kun Santeri lähti töihin neljän jälkeen, siirryin alakertaan olohuoneen sohvalle ja juuri kun olin saamassa unen päästä kiinni, Pasi tuli ja sanoi ettei saa enää nukuttua. Siirtyi kuitenkin suosiolla sohvan toiseen päähän ja laittoi kännykän varmuuden vuoksi herättämään seitsemän aikaan. Niin me nukuttiin sitten aamuyö siinä sohvalla ja herättiin vasta kännykän pirinään ja näin käynnistyi viimeinen työpäiväni levottoman yön myötä.

Vein töihin kahvipöytään illalla leipomaani katkarapupiirakkaa ja mummon tekemän kuivakakun. Sain työkavereilta lahjaksi matkasilitysraudan ja kahden kupin vedenkeittimen mukien kera. Ne siis mukaan, on varmasti käyttöä kun teemme muutaman päivän retkiä matkalla. Päivä sujui ihan normaalisti töiden merkeissä ja päivän päätteeksi kävin vielä luovuttamassa avaimeni pois. Töistä sitten ripeästi kävellen kotiin, sillä illalla on meidän pikkujoulut ja aikaa vain pari tuntia lähtöön.

Ruokapaikaksi olimme valinneet kreikkalaisen ravintola Knossoksen Hietalahden kauppahallissa. Ruoka oli todella hyvää ja sitä oli riittävästi. Viihdyimme siellä niin hyvin, että oli enää reilu 10 min. aikaa siirtyä Aleksanterin teatteriin, jossa alkaisi Jussi Lammen esittämä monologi Luolamies. Ehdimme kuitenkin. Esitys oli hauska, missään vaiheessa ei tuntunut tylsältä, nauroimme vedet silmissä miehen ja naisen eroavaisuuksille. Mainitsen tässä vain pari; eli kun mies ajaa autolla ja eksyy, niin radio pitää hiljentää. Niin totta, nimimerkillä kuukausi euroopassa ilman navigaattoria.
Tutkimusten mukaan miehellä on 2000 sanaa päivässä käytettävissä ja naisella 7000. Joten yleensä miehellä on sanat jo ihan loppu, kun tulee töistä kotiin. No, tämä ei pidä paikkaansa meillä tai jos Pasi ei sitten puhu töissä mitään ??? Kuulin myös sellaista, että jos mies puhuu, menee radio kiinni ja auton nopeus putoaa köröttelyvauhdiksi. Olen kuullut ruuhkista moottoritiellä, mutta todennäköisempää on, että muutama mies on vain saanut puheripulin….

Pasi: Tuntuu siltä että ilmassa on niitä kuuluisia lähdön merkkejä. Sain työkavereiltani reissuun ihan oman selviytymispakkauksen ! (katso kuva tuolta albumista)
Ja koska kyseessä on pitkän matkan selviytymispakkaus on sisältö sen mukainen:
Pesuaineita ja -välineitä, Cosmopolitan-lehti (+poikakalenteri), kukilla koristeltu uimalakki kokoa 52 (isohko), tuhoeläinloukkuja, kudontavälineet ja lankaa, Suffeleita ja Muumi-limua ja valtava rantapyyhe. Ja kaikki ihanasti pinkin värisinä !
Sydämelliset kiitokset vielä kertaalleen hanketoimiston porukalle. Pakkaus tuli tosi tarpeeseen. Varsinkin se kirahvipyyhe johon kelpaa vaikka koko porukan köllähtää rannalle ottamaan aurinkoa. Voin vain kuvitella miten komealta näyttää, kun tämä pinkki
pakkaus lipuu Bangkokin lentokentällä siinä hihnalla matkalaukkujen seassa!

Paulan vuorotteluvapaa sitten jo alkoi ja viimeiseen työpäivään sisältyi myös pikkujoulupäivällinen ja teatteriretki Helsinkiin. Kävivät tyttöporukalla katsomassa jonkun ihan ihme ”näytelmän” jossa oli peräti yksi esiintyjä, Jussi Lampi, Luolamies.
Nyt rouva sitten osoittelee meikäläistä sormella joka käänteessä ja valistaa että ”miehet on metsästäjiä, kato nyt kuinka sä metsästät kanavia sillä kaukosäätimellä” HAH!
Että nainen muka keräilee informaatiota, mutta mies metsästää.
Tai sitten kun tulee liikenteessä vähän tiukempi paikka, niin mies ei pysty keskittymään ja pistää autoradion hiljaisemmalle. HAH HAH!!
Minä sille vielä informaatiot näytän kunhan toivun ensin tästä alkuhämmennyksestä ja pystyn taas kuuntelemaan radiota ja ajattelemaan yhtä aikaa.

Hengailijat

Ja tässä ovat sitten Hengailijat, vasemmalta oikealle ikä-, paino- ja pituusjärjestyksessä.

Valmiina, paikoillanne...

Pasi: Ja sehän tässä odotuksessa kaikkein vaikeinta juuri onkin. Nimittäin paikoillaan pysyminen kun valmistelut ovat jo niin pitkällä mutta matkaan on vielä pari kuukautta. Äkkiseltään voisi tuntua että eihän siinä niin paljon valmisteluja tarvita kun "muuttaa" puoleksi vuodeksi vaimon ja tyttären kanssa kaukomaille. Juu, kyllä sitä vaan aika paljon on asioita jotka pitää saada hoidettua.

Tässä esimerkiksi vähän listaa:
Vakuutukset: omat henkilö- ja matkavakuutukset, kotivakuutukset, auton seisontavakuutus ja tallipaikka talveksi.
Matkavakuutukset pitää anoa erikseen terveysselvityksineen kun matkan pituus ylittää 3 kk. Kaikki maksut ennen matkaa ettei matkan aikana tarvitse huolehtia. Lehdet: Peruuta kaikki (ja niitä oli todella paljon, sanoo Paula mitä tahansa!) ja tarkista yksitellen kuinka tilausjaksot saa poikki.
Kotitalon sähkösopimus ja laskutus matkan aikana. Tässä hässäkässä ei nyt ehtinyt oikein kilpailuttaa joten tehtiin vaan jatkosopimus.

Pankkiasiat ovat ihan oma lukunsa. On neuvoteltava pankin kanssa kuinka menetellään asuntolainan kanssa ja miten turvataan reissun rahoitus jos tulee matkoilla tai kotimaassa yllättäviä menoja.
Vuorotteluvapaan anominen on myös pitkä prosessi kun vapailijat ovat molemmat yhteiskunnan palveluksessa eli homma alkaa virkavapaan anomisella ja sitten ruvetaan tilailemaan papereita työhistorian todentamiseksi ja täyttelemään sopimuslomakkeita.
Majoituksen vuokraaminen Thaimaasta aloitettiin jo tammikuussa ja kerkisin yhden talon jo vuokrata ja peruakin ennenkuin tehtiin sopimus tästä tulevasta kodista. Useita kymmeniä sähköposteja siinäkin vaihdeltiin ja sitten piti maksaa varausmaksu ulkomaan valuuttamaksuna
nettipankista. Onnistui heti kun sain kolmannella kerralla oikeat tiedot vastaanottajan pankista Thaimaasta.
Viisumiasiat pitkällä Thaimaan reissulla ovat hieman kompleksiset. Turistiviisumi on 30 päivää. Yli 30 päivän reissulle pitää hakea viisumi Thaimaan suurlähetystöstä ja sitten kun matkan pituus on melkein 6 kk joutuu käymään vähintään kaksi kertaa matkan aikana jossain toisessa maassa.
No niin oli tietysti tarkoituskin mutta ne matkat on sitten tehtävä juuri tiettyyn aikaan ettei viisumit mene pitkäksi. Lentoliput hommattiin loppukesästä ja saimme ne ihan kohtuulliseen hintaan kun sallimme pari välilaskua. Suorat lennot olisivat maksaneet yli 300 € enemmän per matkustaja joten päätimme pitää sen tonnin ja sietää 17 tunnin lennot Helsinki-Frankfurt-AbuDhabi-Bangkok.
Poika jää kotimieheksi joten hänelle pitää kouluttaa kaikki kodin koneet, toimenpiteet ja pikku askareet. ( ei muuten ihan pikku juttu tämäkään)
Sitten on vielä kolmannen lapseni eli n. 80 vuotiaan isäukkoni asiat. Kodinhoitajat ja ruokailut ja vuokrat ja mitä kaikkea sen viikarin eteen nyt yleensä joutuukin järjestämään.
Erittäin tärkeää on muistaa piilottaa vaarilta kaikki työkalut ettei tule taas kalustotappioita... :)
Lääkkeet, reseptit, rokotteet, hammaslääkärit, MP3-soittimet täyteen musaa, DVD-leffoja, Internet-yhteys sinne Thaimaan asunnolle,hotelli bangkokiin menomatkalle, ....
Lista on pitkä ja nämä ovat tässä aika lailla pelkistettyinä ja pintapuolisesti.

Tähän loppuun otan riskin ja kerron hieman yhdestä valmistautumiseeni liittyvästä asiasta.
Palasin juuri tänään työmatkalta Oulusta jossa eräs työkaverini otti esille oman matemaattisen mallinsa mukaisen haasteen joka koskee minua ja jumalaisen vartaloni elopainoa.
Hän oli juuri pari viikkoa sitten perheensä kanssa syyslomalla Teneriffalla. Henkilökohtaista lisäpainoa oli kertynyt lomaviikolla kaksi kiloa. Toinen oli lähtenyt itsestään pois kun ruokailutottumukset palasivat normaaliin arkirytmiin. Toinen kilo pitää sitten juosta pois.
Samalla matemaattisella mallilla ( siis tämän Keuruulaisen maratoonarin mukaan)
minulle kertyy n. 25 viikon reissussa 50 kiloa ylipainoa joista sitten onneksi 25 kiloa katoaa kunhan palaan kotiin ja jatkan normaalia elämää. Tähän kun lasketaan pohjakuormaksi
nykyiset 10 kiloa ylimääräistä, saattaa se tarkoittaa että olen kus... eiku siis pulassa.
Vaakaa en ala mukaani raahamaan, mittanauha ja vaimon röntgenkatse saavat toimia tuomareina.
Mitään pyhää lupausta en tähän nyt ryhdy vannomaan, mutta oli sitä lihaa kotiin palatessa ihan kuinka paljon tahansa, on se ainakin kauniisti ruskettunutta.

Minulle on postia !

Paula: Nyt se on varmaa, sain tänään vuorotteluvapaasopimuksen hyväksyttynä postissa. Tarkistin monta kertaa päivän ja illan aikana, että tiedot ovat oikein. Yes, vapaa alkaa jo 3.12.07 ja päättyy 31.8.08 eli lähes 9 kk:n vapaa siintää edessäpäin....

Mahtava tunne ja tieto siitä, että meidän kauan haaveileman ja suunnitteleman unelmamatkan toteutuminen alkaa jo 3 kk:n kuluttua. Lento on varattu 6.1., jolloin lennämme ensin Finnairin siivin Frankfurtiin, missä vaihto Etihadin koneeseen ja suuntana Abu Dhabi. Sieltä vielä vaihto saman lentoyhtiön koneella kohti Bangkokia, jonne saavumme n. 17 tunnin kuluttua matkan alkamisesta. Matka on varmasti välilaskuineen ja koneessa istumisineen rankka, mutta eihän nyt olla kahden viikon lomalla, joten kyllä sen univajeen kestää. Yövymme Bangkokissa hotellissa ensimmäisen yön ja jatkamme seuraavana päivänä matkaa Hua Hiniin, jossa vuokraamamme asunto sijaitsee. Ilman välilaskuja matkan hinta olisi ollut liki tuhat euroa kalliimpi meiltä kolmelta yhteensä, joten jo sillä erotuksella kustannamme useamman viikon oleskelun paikan päällä...

Emma on ollut kerran kahden viikon matkalla Thaimaassa Krabilla ja ainakin silloin matkustaminen sujui ongelmitta, vaikka Emma nukkuikin vähiten meistä lentomatkan aikana. Olen itse erittäin huono nukkumaan ja tarvitsen unen päästä kiinni saadakseni hiljaisuutta ja pimeyttä ”mielenrauhan” lisäksi. Ensimmäinen yölento oli kaikista vaikein (Intiaan), toinen yölento meni jo paremmin muutaman tunnin yöuneilla. Reilu vuosi sitten kun olimme Krabilla, niin lentomatka meni omalta osaltani aika lailla unten mailla. Ajattelen positiivisesti ja uskon, että Emmakin nukkuu suurimman osan lentomatkoista ja näin matkasta ei tule liian rankkaa meidän teinillekään.

Monet ovat kysyneet, että miksi Thaimaahan? Menettekö töihin sinne? Mitä aiotte tehdä? Emme mitään, hengaillaan vaan, kuten Emmakin sanoo.

Joskus kauan aikaa, yli 20 v. sitten suunnittelimme Pasin kanssa lähtöä ulkomaille töihin, kun perheenlisäystä ei kuulunut hormonihoidosta huolimatta. Sillä hetkellä oli Nokialla työkohteita Kiinassa ja sinne siis ajattelimme vuodeksi hakeutua, mutta sitä ennen päätimme tehdä vielä yhden lomamatkan. Joten siirsimme lapsentekoprojektia ajatuksistamme tuonnemmas ja aloimme sen sijaan suunnittelemaan parin viikon lomaa Rhodoksella, johon sisältyisi myös visiitti Ateenaan. Päivää ennen kuin lomamatka alkoi, varmistui että meille on tulossa vauva, noin vain ilman mitään lääkehoitoja helposti, ihanaa! Paras uutinen ikinä!

No, kävimme Rhodoksella ja Ateenassakin, mutta Kiinan työsopimus jäi meiltä allekirjoittamatta. Näin tässä on vierähtänyt yli 20 vuotta aikaa lapsia kasvatellessa, mutta nyt on sen aasian matkan toteutus edessä. Eli minkä taakseen jättää sen edestä löytää…..

Levottomuuksia Burmassa

Pasi: Se on heti tunnustettava että olen tässä lyhyen bloggarin urani varrella ehtinyt jo syyllistyä vakavaan ihmisoikeusrikkomukseen. Tuolla otsikossa luki vielä hetki sitten että tarkoituksenamme on käydä myös Myanmarissa. Myanmar on nimi jonka ikivanhoillinen sotilasjuntta antoi Burmalle kiukkupäissään. Kotiarestissa jo pitkään istunut demokraattisen opposition edustaja Aung San Suu Kyi toivoo että maata kutsuttaisiin edelleen Burmaksi, ja mikäs minä olen vastaan väittämään. Burma on siis yhä Burma, mikäli minulta kysytään. Ja etusivu on korjattu.
Tästä virheestä kannan täyden poliittisen vastuun, ja pyydän Aung San Suu Kyi:ltä anteeksi jos/kun menen käymään sielläpäin sitten talvella.
Toivottavasti siellä vähän rauhoittuu. Kaikkein hienointa olisi tietysti jos se junttapomo antaisi demokratian tuulten puhaltaa ja päästäisi Burman 2000-luvulle. Ei tosin viime päivien uutisoinnin valossa näytä kovinkaan todennäköiseltä. Tämä kenraalihan määräsi itselleen jatkoajan vallassa jo 14 vuotta sitten kun pakollinen eroamisikä tuli täyteen.
Meillähän on täällä peräpohjolassa meneillään vähän samankaltainen tilanne tuolla itänaapurissa. Siellähän "ohjattua demokratiaa" voimalla keulakuvittanut pomo on myös pakollisen eron edessä. Saas nähdä minkälaisen jäniksen se sitten vetää hatustaan...
Olen itse ajatellut että olisipa kätevää jos tämä em. itänaapuri lyöttäisi itsensä kuninkaaksi. Ei paljon vaalit häiritsisi johtamista sen jälkeen.
Olemme muutaman ystävän kanssa jo vuosia keskustelleet siitä, kuinka upea paikka Burma olisi matkailijan
kannalta, jos se vaan "aukeaisi" kunnolla. Epäilijät voivat itse käydä vaikka Google Earthistä tarkistamassa miltä se Thaimaan länsipuolinen saaristo ja rannikko näyttää. Koskematonta ja kaunista!
No niin. Näin se tuli tästäkin leppoisasta reissublogista poliittinen kannanotto ennenkuin päästiin edes matkaan. Mihinkähän tässä vielä ennättääkään..

Blogittamisen alkeet

Pasi: Tästä se nyt alkaa. Blogittamiseen olen tutustunut luonnollisesti lueskelemalla muiden tekemiä blogeja ja nyt sitten aloitan ensimmäisen oman blogin. Taustalla kimaltelee muutaman kuukauden päästä alkava puolen vuoden aasian kiertue jonne lähdemme vaimoni Paulan ja tyttäremme Emman kanssa. Ennen tammikuuta tänne ei paljon tavaraa tule mutta jotain nyt kuitenkin harjoituksen vuoksi. Ajattelin että jotain voisin esim. kertoa siitä mitä järjestelyjä tällaisen matkan suorittaminen edellyttää.
Tätä blogia kirjoitetaan pääosin minun ja vaimoni toimesta ja jossain vaiheessa seurueeseemme liittyy ystäviä suomesta ja poikamme, lupaava kriitikonalku Santeri, jolla on varmasti jotain sanottavaa tästä(kin) touhusta.
Niin että mistä tuollainen nimi tälle blogille?
No, vastuu tästä on Emman. Kysyttäessä Emmalta että mitäs meinaat siellä Thaimaassa tehdä hän vastasi että " en mitään, hengailen vaan". Totesimme että vastaus on täydellinen ja siitä myös löytyi nimi tälle tuhertelulle.
Esittelen tämän matkaseurueen vähän tarkemmin jossain vaiheessa syksyn mittaan ja availen vähän matkan tavoitteita ja toiveita.